Kookoskranssiin tarvitaan paketillinen (500 g) kookosrasvaa. Se sulatetaan kasarissa tai kattilassa miedolla lämmöllä nestemäiseksi ja siirretään ulos jähmettymään "sohjoksi". Siihen meni tämänpäiväisissä olosuhteissa (-7°C, kova tuuli) hieman yli puoli tuntia. Jos kookosrasva ehtii jämähtää ihan kovaksi, niin se täytyy sulattaa uudestaan. Jäätynyt rasva kyllä sulaa nopeasti lämminvesihauteessa, mutta se sulaa todella nopeasti ihan nesteeksi. Homma saattaa kyllä mennä kamalaksi puljaamiseksi, joten helpompi on aloittaa alusta.
Sohjoon lisätään pähkinöitä ja siemeniä. Kaivelin kaapeista vanhentuvia tarpeistoja niin, että lisäsin noin 1 dl mantelirouhetta, saman verran paloiksi kuutioitua kuivattua aprikoosia ja pari desiä kuorettomia, murskattuja maapähkinöitä.
Kranssiin voi laittaa myös esim. pelkkiä auringonkukansiemeniä, kuorellisia tai kuorettomia. Jos haluaa, niiden lisäksi voi ripotella vaikka hieman maapähkinöitä, kuorilla tai ilman, mielellään murskattuja. Tarkkoja määriä en ole koskaan laskenut, pääasia on, että sohjoon jää tarpeeksi paljasta rasvaa, jotta kranssi pysyy kasassa.
Sohjo laapitaan pyöreään kakkuvuokaan, painellaan ja taputellaan suht' sileäksi ja kiinteäksi. Massan tulee olla napakasti kauttaaltaan "ympyränä".
Sitten vaan kakkuvuoka takaisin ulos jähmettymään noin puoleksi tunniksi. Ota vuoka sisään ja lämmitä kakkuvuokaa pari sekuntia (huom!) lämpimässä vesihauteessa ja kumoa kranssi lautaselle.
Ripustusnauhaksi lienee paras joku hieman leveämpi nauha, esim. silkkinauha, jota voi sitten siirrellä kranssin ympärillä sitä mukaa, kun kranssi hupenee. Usein linnut syövät sitä juuri yläosasta, joten pieni pyörittely silloin tällöin voi olla paikallaan.
Tässä näkyykin vähän tällaista rakennevikaa, kun en painellut massaa tarpeeksi tiiviiksi. Lisäksi kakkusesta tuli hiukan kalpea, kun siemenet ovat kuorittuja versioita.
Viime vuonna väriä oli enemmän, kuivatuista hedelmistä ja auringonkukansiemenistä.
Ripustan kranssin omenapuuhun, jossa sitä käyvät nokkimassa kaikenlaiset linnut. Myös isot linnut, kuten harakat, yrittävät saada osansa, mutta eivät oikein pysy kiikkerällä renkaalla.
Kranssia on vielä huhtikuussa yleensä jäljellä pieni ripaus. Kun lämpötila menee yli 10:n asteen ja/tai kun aurinko alkaa kunnolla lämmittää, niin eräänä päivänä kranssinjämä vain sulaa narustaan pois. Maasta sen saa kuitenkin hyvin kiikutettua roskiin, ettei keko ala houkutella hiiriä.
Ja Birdlife muistuttaa, että jos murskaat maapähkinöitä itse, seulo pois syntynyt jauho, sillä sitä ei saisi linnuille syöttää: jauho vettyy helposti ja vettynyt ruoka on huonoa ravintoa linnuille. Eli vellillä ei pärjää.
Nyt siis vain Bon Appetit, pikkulinnut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti